Viivamerkit
Viivamerkkejä käytetään kielessä ja kirjoituksessa moneen tarkoitukseen. Viivatyyppejä ovat: {| class="wikitable" ! !! Nimi !! Muut nimet !Käyttötarkoitukset |- | - || yhdysmerkki || * tavuviiva * yhdysviiva * väliviiva | # yhdyssanan osien erottaminen # tavujen rajan osoittaminen # puuttuvan sananosan osoittaminen # venytetyn tai änkytetyn puheen osoittaminen # ajatusviivana |- | – — || ajatusviiva || * repliikkiviiva eli vuorosanaviiva * luetelmaviiva eli ns. ranskalainen viiva * ellipsiviiva | # virkkeiden, niiden irrallisten lisäysten tai nimien erottaminen # uuteen asiaan siirtymisen osoittaminen # rajakohtamerkintänä # puuttuvan tekstinosan tai rahamäärän osoittaminen # repliikin osoittaminen #luettelon jaksojen erottaminen # miinusmerkkinä |- | − || miinusmerkki | | #luvun negatiivisuuden osoittaminen # vähennyslasku # joukkoerotus |}Typografiassa viivoja on neljää kokoa: ”-” eli yhdysmerkki, ”–” eli n-ajatusviiva (en dash), ”—” eli m-ajatusviiva (em dash) sekä ”−” eli miinusmerkki. Nimet n-ajatusviiva ja m-ajatusviiva johtuvat siitä, että viivat ovat joskus vastanneet vastaavan ison kirjaimen leveyttä. Miinusmerkki on hiukan paksumpi kuin muut viivamerkit. Wikipedian tuottama
-
161
-
162Julkaistu 1939Hyllypaikka: Ea 1999 / 036 / 1Kirja
-
163
-
164
-
165
-
166
-
167
-
168
-
169
-
170
-
171
-
172
-
173
-
174
-
175
-
176
-
177Tekijä Wilhelmine <Brandenburg-Bayreuth, Markgräfin>
Julkaistu 1925Hyllypaikka: FC-FrieII 161Kirja -
178Hyllypaikka: D 1399 / 123Kirja
-
179
-
180Julkaistu 1963Hyllypaikka: D 299 / 047 - 2Kirja