Viivamerkit
Viivamerkkejä käytetään kielessä ja kirjoituksessa moneen tarkoitukseen. Viivatyyppejä ovat: {| class="wikitable" ! !! Nimi !! Muut nimet !Käyttötarkoitukset |- | - || yhdysmerkki || * tavuviiva * yhdysviiva * väliviiva | # yhdyssanan osien erottaminen # tavujen rajan osoittaminen # puuttuvan sananosan osoittaminen # venytetyn tai änkytetyn puheen osoittaminen # ajatusviivana |- | – — || ajatusviiva || * repliikkiviiva eli vuorosanaviiva * luetelmaviiva eli ns. ranskalainen viiva * ellipsiviiva | # virkkeiden, niiden irrallisten lisäysten tai nimien erottaminen # uuteen asiaan siirtymisen osoittaminen # rajakohtamerkintänä # puuttuvan tekstinosan tai rahamäärän osoittaminen # repliikin osoittaminen #luettelon jaksojen erottaminen # miinusmerkkinä |- | − || miinusmerkki | | #luvun negatiivisuuden osoittaminen # vähennyslasku # joukkoerotus |}Typografiassa viivoja on neljää kokoa: ”-” eli yhdysmerkki, ”–” eli n-ajatusviiva (en dash), ”—” eli m-ajatusviiva (em dash) sekä ”−” eli miinusmerkki. Nimet n-ajatusviiva ja m-ajatusviiva johtuvat siitä, että viivat ovat joskus vastanneet vastaavan ison kirjaimen leveyttä. Miinusmerkki on hiukan paksumpi kuin muut viivamerkit. Wikipedian tuottama
-
181Hyllypaikka: C 503Artikkeli
-
182Hyllypaikka: C 1130Artikkeli
-
183Hyllypaikka: C 1130Artikkeli
-
184Hyllypaikka: C 1130Artikkeli
-
185Hyllypaikka: C 1130Artikkeli
-
186Hyllypaikka: C 1130Artikkeli
-
187Hyllypaikka: C 1130Artikkeli
-
188Hyllypaikka: C 699Artikkeli
-
189Hyllypaikka: C 699Artikkeli
-
190Hyllypaikka: C 699Artikkeli
-
191Artikkeli
-
192
-
193Artikkeli
-
194
-
195
-
196
-
197Hyllypaikka: B 2716Kirja
-
198
-
199
-
200