Viivamerkit
Viivamerkkejä käytetään kielessä ja kirjoituksessa moneen tarkoitukseen. Viivatyyppejä ovat: {| class="wikitable" ! !! Nimi !! Muut nimet !Käyttötarkoitukset |- | - || yhdysmerkki || * tavuviiva * yhdysviiva * väliviiva | # yhdyssanan osien erottaminen # tavujen rajan osoittaminen # puuttuvan sananosan osoittaminen # venytetyn tai änkytetyn puheen osoittaminen # ajatusviivana |- | – — || ajatusviiva || * repliikkiviiva eli vuorosanaviiva * luetelmaviiva eli ns. ranskalainen viiva * ellipsiviiva | # virkkeiden, niiden irrallisten lisäysten tai nimien erottaminen # uuteen asiaan siirtymisen osoittaminen # rajakohtamerkintänä # puuttuvan tekstinosan tai rahamäärän osoittaminen # repliikin osoittaminen #luettelon jaksojen erottaminen # miinusmerkkinä |- | − || miinusmerkki | | #luvun negatiivisuuden osoittaminen # vähennyslasku # joukkoerotus |}Typografiassa viivoja on neljää kokoa: ”-” eli yhdysmerkki, ”–” eli n-ajatusviiva (en dash), ”—” eli m-ajatusviiva (em dash) sekä ”−” eli miinusmerkki. Nimet n-ajatusviiva ja m-ajatusviiva johtuvat siitä, että viivat ovat joskus vastanneet vastaavan ison kirjaimen leveyttä. Miinusmerkki on hiukan paksumpi kuin muut viivamerkit. Wikipedian tuottama
-
1"Ein Zifferblatt, ein Kalender und die Ewigkeit": Die Frühzeit gedruckter Kalender in und für BremenHyllypaikka: C 313 aArtikkeli
-
2
-
3Hyllypaikka: C 650Artikkeli
-
4
-
5
-
6
-
7
-
8
-
9
-
10Julkaistu 1923Hyllypaikka: FC-Wilh 18Kirja
-
11
-
12
-
13
-
14
-
15
-
16
-
17Hyllypaikka: E 2599 / 056Kirja
-
18Hyllypaikka: D 2567Kirja
-
19Julkaistu 2020Hyllypaikka: E 6299 / 732Kirja
-
20