Albert Speer

| kuolinpaikka = Lontoo, Iso-Britannia | oikea nimi = Berthold Konrad Hermann Albert Speer | kansalaisuus = Saksa 15px 15px 15px 15px | puolue = Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue (NSDAP)
(1931–1945) | muut puolueet = | puoliso = Margarete Weber (1928–1981) | kumppani = | suhteita = | lapset = Albert Speer nuor.
Hilde Schramm
Fritz Speer
Margret Nissen
Arnold Speer
Ernst Speer | vanhemmat = Albert Friedrich ja Luise Speer | asuinpaikat = | koulutus = arkkitehti | alma mater = Berliinin teknillinen korkeakoulu
Münchenin teknillinen korkeakoulu
Karlsruhen teknillinen instituutti | ammatti = arkkitehti, hallintovirkamies, ministeri, kirjailija | hallitus = Hitlerin hallitus
Dönitzin hallitus | salkku = | uskonto = luterilainen | etnisyys = saksalainen | arvonimet = Valtakunnan pääarkkitehti (''Reichsarchitekt'')
Führerin arkkitehti
(''Architekt des Führers'') | allekirjoitus = Albert Speer Signature.svg | kotisivut = | huom = | lempinimi = | maa = | puolustushaara = | palvelusvuodet = | sotilasarvo = | joukkoyksikkö = | komennot = | sodat = | kunniamerkit = }} thumb|280px|Speer ja Eduard Dietl Rovaniemen lentokentällä talvella 1944. (Speer oikealla).

Berthold Konrad Hermann Albert Speer (saks. 19. maaliskuuta 1905 Mannheim, Saksa – 1. syyskuuta 1981 Lontoo, Iso-Britannia) oli natsi-Saksan pääarkkitehti ja myöhemmin teollisuudesta vastaava varusteluministeri Fritz Todtin seuraajana.

Speer liittyi kansallissosialistiseen puolueeseen 1931 ja nousi nopeasti Adolf Hitlerin lähipiiriin. Hänet nimitettiin puolueen viralliseksi arkkitehdiksi 1934. Speer suunnitteli muun muassa Nürnbergin puoluepäivien rakennelmat (Reichsparteitagsgelände) ja Berliinin uuden valtakunnankanslian sekä laati suunnitelmat Berliinin muuttamiseksi Welthauptstadt Germaniaksi. Vuonna 1942 Hitler nimitti Speerin varusteluministeriksi kuolleen Fritz Todtin tilalle. Speer huolehti toisen maailmansodan viimeiset vuodet Saksan sotatarviketuotannosta, käyttäen apunaan sotavanki- ja keskitysleirien työvoimaa.

Nürnbergin oikeudenkäynneissä Speer osoitti muista natsijohtajista poiketen avointa katumusta, mutta kiisti tienneensä holokaustista ja juutalaisten joukkotuhosta. Sittemmin hänen on kuitenkin todistettu osallistuneen muun muassa Auschwitzin tuhoamisleirin suunnitteluun. Hänet tuomittiin orjatyövoiman käytöstä kahdenkymmenen vuoden vankeusrangaistukseen Spandaun vankilaan. Vapauduttuaan Spandausta 1966 Speer eli vielä 15 vuotta ja julkaisi useita omaelämäkerrallisia teoksia toiminnastaan kolmannen valtakunnan aikana. Wikipedian tuottama